Lyhyt toimitusketju vähentää valmistuksen hiilijalanjälkeä ennen kaikkea pienentämällä kuljetusmatkoista syntyviä päästöjä ja vähentämällä välivaiheiden energiankulutusta. Mitä lähempänä valmistus tapahtuu, sitä vähemmän tuotteet liikkuvat mantereiden ja merten yli ennen kuin ne saavuttavat asiakkaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä valmistuksen ympäristövaikutukset todella koostuvat ja milloin lyhyt toimitusketju riittää ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.

Mistä valmistuksen hiilijalanjälki todella muodostuu?

Valmistuksen hiilijalanjälki koostuu kolmesta pääalueesta: suorista päästöistä tuotantolaitoksessa, epäsuorista päästöistä ostetusta energiasta sekä arvoketjun laajemmista päästöistä, joihin kuuluvat raaka-aineiden hankinta, kuljetus ja tuotteiden loppukäyttö. Teollisuudessa suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy usein juuri arvoketjussa, ei itse tuotantolaitoksen seinien sisällä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen valmistajan on tarkasteltava koko tuotteen matkaa: mistä raaka-aineet ja komponentit tulevat, kuinka monta välikäsittelyvaihetta niihin liittyy, millä energialla kukin vaihe toimii ja kuinka pitkiä kuljetusetäppejä tuote kulkee ennen lopullista toimitusta. Elektroniikkatuotteissa esimerkiksi piirilevyjen komponenttien alkuperä Aasiasta voi moninkertaistaa tuotteen hiilijalanjäljen verrattuna lähituotantoon, vaikka itse kokoonpano tapahtuisi kotimaisessa tehtaassa.

Tämä kokonaisvaltainen näkemys on tärkeä lähtökohta, koska se osoittaa, ettei hiilijalanjälki ole pelkästään tuotantolaitoksen asia. Se on koko toimitusketjun yhteinen kysymys.

Miten toimitusketjun pituus vaikuttaa kuljetuspäästöihin?

Toimitusketjun pituus vaikuttaa kuljetuspäästöihin suoraan ja merkittävästi: jokainen lisätty kuljetus- tai välivarastointi­vaihe kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Pitkissä, monivaiheisissa toimitusketjuissa tuotteet voivat kulkea tuhansien kilometrien matkan ennen kuin ne saavuttavat loppuasiakkaan, ja lentorahtia käytettäessä päästöt voivat olla kymmeniä kertoja suuremmat kuin merikuljetuksessa.

Kuljetusmuodolla on suuri merkitys. Merirahti on tavaramäärään suhteutettuna huomattavasti vähäpäästöisempää kuin lentorahti, mutta sekin tuottaa merkittävän hiilijalanjäljen pitkillä reiteillä. Maantiekuljetukset Euroopan sisällä ovat päästöintensiivisyydeltään meri- ja lentoliikenteen välissä. Kun valmistus tapahtuu lähellä asiakasta, kuljetusmuoto muuttuu usein kokonaan: lyhyillä matkoilla voidaan hyödyntää maantiekuljetusta tai jopa yhdistettyjä kuljetusratkaisuja, jotka ovat sekä nopeampia että vähäpäästöisempiä.

Toimitusketjun lyhentäminen vähentää myös välivarastoinnin tarvetta. Jokainen varasto kuluttaa energiaa lämmitykseen, valaistukseen ja logistiikkaan. Kun tuote siirtyy suoraan valmistajalta asiakkaalle ilman useita välivarastoja, kokonaispäästöt pienenevät merkittävästi.

Mitä hyötyjä kotimaisella sopimusvalmistuksella on ympäristön kannalta?

Kotimainen sopimusvalmistus vähentää kuljetuspäästöjä, mahdollistaa uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon ja parantaa läpinäkyvyyttä koko toimitusketjussa. Suomessa sähköntuotanto perustuu merkittävässä määrin uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan, mikä tekee täällä tapahtuvan valmistuksen energiankulutuksen hiili-intensiteetistä moniin muihin maihin verrattuna alhaisemman.

Kotimainen tuotanto mahdollistaa myös tiiviin yhteistyön asiakkaan ja valmistajan välillä. Kun suunnittelu, prototyypit ja sarjatuotanto tapahtuvat saman katon alla tai lähellä toisiaan, turhia kuljetuksia välivaiheiden välillä syntyy vähemmän. Lisäksi tuotteiden palautukset, korjaukset ja uudelleentyöstö onnistuvat nopeammin ja pienemmillä päästöillä kuin tilanteessa, jossa valmistaja sijaitsee toisella puolella maailmaa.

Ympäristöraportoinnin näkökulmasta kotimainen valmistus helpottaa tietojen keräämistä. Kun toimitusketjun osat ovat lähellä ja yhteistyö on tiivistä, hiilijalanjäljen laskenta on luotettavampaa ja auditointiprosessit sujuvampia. Tämä on yhä tärkeämpää, kun eurooppalainen sääntely, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiivi, asettaa kasvavia vaatimuksia toimitusketjun läpinäkyvyydelle.

Vähentääkö kotimainen valmistus myös epäsuoria päästöjä?

Kyllä, kotimainen valmistus vähentää myös epäsuoria päästöjä, mutta vaikutus riippuu siitä, mistä raaka-aineet ja komponentit hankitaan. Jos materiaalit tuodaan edelleen kaukaa, epäsuorat päästöt voivat pysyä korkeina valmistuksen kotimaisuudesta huolimatta. Merkittävin epäsuorien päästöjen väheneminen saavutetaan, kun sekä valmistus että hankinta tapahtuvat lähellä.

Epäsuoria päästöjä syntyy muun muassa alihankkijoiden ja tavarantoimittajien toiminnasta, energian tuotannosta sekä tuotteiden käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Kotimaisessa valmistuksessa alihankkijaverkosto on usein lähempänä, mikä lyhentää myös näiden toimijoiden kuljetusketjuja. Lisäksi kotimainen toimija on helpompi auditoida: valmistaja voi konkreettisesti tarkistaa, millaisia ympäristökäytäntöjä tavarantoimittajilla on.

Esimerkiksi kotimaisessa johdinsarjavalmistuksessa koko prosessi materiaalihankinnasta testaukseen ja toimitukseen voidaan hallita yhdeltä toimittajalta, mikä vähentää koordinointitarvetta ja tekee toimitusketjun ympäristövaikutuksista läpinäkyvämpiä.

Miten yritys voi mitata toimitusketjunsa hiilijalanjäljen?

Toimitusketjun hiilijalanjälki mitataan yleisimmin GHG Protocol -standardin mukaisesti, joka jakaa päästöt kolmeen laajuusalueeseen: suoriin päästöihin, ostetun energian päästöihin ja arvoketjun laajempiin päästöihin. Mittaaminen alkaa päästölähteiden kartoituksesta ja etenee tietojen keräämiseen toimittajilta, kuljetusoperaattoreilta ja energiantoimittajilta.

Käytännön mittausprosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:

• Toimitusketjun kaikkien vaiheiden ja toimijoiden tunnistaminen
• Kuljetusten määrän, matkan ja kuljetusmuodon kirjaaminen
• Energiankulutustietojen kerääminen valmistuksen eri vaiheista
• Toimittajilta saatavien päästötietojen kokoaminen
• Päästöjen laskenta soveltuvilla kertoimilla ja tulosten vertailu aiempiin vuosiin tai toimialan vertailutasoihin

Digitaalinen jäljitettävyys on tässä keskeinen työkalu. Kun valmistajan prosessit ovat digitaalisesti dokumentoituja ja tuotteen elinkaari on jäljitettävissä, hiilijalanjälkilaskenta helpottuu huomattavasti. Ilman kattavaa dataa laskenta jää väistämättä arvioksi, mikä heikentää tulosten luotettavuutta ja vaikeuttaa ympäristötavoitteiden seurantaa.

Milloin lyhyt toimitusketju on ympäristötekojen kannalta riittämätön?

Lyhyt toimitusketju ei yksin riitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, jos valmistuksessa käytetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiaa, raaka-aineet hankitaan kaukaa tai tuotantoprosessit ovat energiaintensiivisiä ilman optimointia. Toimitusketjun lyhyys on yksi tekijä kokonaisuudessa, ei itsenäinen ratkaisu.

Erityisesti seuraavissa tilanteissa pelkkä toimitusketjun lyhentäminen ei riitä:

• Tuotteen valmistuksessa käytetään materiaaleja, joiden louhinta tai jalostus on erittäin päästöintensiivistä riippumatta sijainnista
• Tuotteen käytönaikainen energiankulutus dominoi elinkaaren kokonaispäästöjä
• Valmistuslaitoksen energialähteet ovat pääosin fossiilisia, vaikka laitos sijaitsisi lähellä asiakasta
• Tuotteen loppukäsittely tai kierrätys on puutteellisesti järjestetty

Tämä tarkoittaa, että lyhyt toimitusketju on vahva perusta, mutta sen rinnalle tarvitaan uusiutuvan energian käyttöä, materiaalitehokkuutta ja elinkaariajattelua. Teollisuuden hankintapäättäjille tämä on tärkeä näkökulma: sopimusvalmistuskumppania valitessa kannattaa tarkastella sijaintia ja toimitusketjun pituutta, mutta myös valmistajan energiaratkaisuja, sertifioituja prosesseja ja kykyä tuottaa luotettavaa ympäristödataa.

Jos haluat arvioida, miten kotimainen sopimusvalmistus voisi tukea yrityksesi ympäristötavoitteita ja toimitusketjun hallintaa, ota yhteyttä Bevenicin asiantuntijoihin ja kartoitetaan yhdessä sopivimmat ratkaisut.